Toimiiko kirkkaat sinivalolasit oikeasti? Tässä syy miksi tehokas linssi on aina värillinen.

Toimiiko kirkkaat sinivalolasit oikeasti? Tässä syy miksi tehokas linssi on aina värillinen.

Miksi osa sinivalolaseista on täysin kirkkaita  ja miksi meidän eivät ole?

Kysymys tulee vastaan viikoittain. Ja se on hyvä kysymys. Sillä jos linssi oikeasti suodattaa valoa tehokkaasti, sen ei edes kuulu olla täysin kirkas. Kun puhutaan vuorokausirytmistä, silmien rasituksesta ja oikeista aallonpituuksista, fysiikka määrää pelisäännöt. Tässä jutussa avataan selkeästi ja numeroilla, miksi värillä on väliä ja miksi kaikki “sinivalosuojat” eivät todellakaan ole sama asia.

Miksi North Rayn linssit eivät ole kirkkaat?

Tämä on ehkä yleisin kysymys, jonka saamme.

“Eikö kirkas linssi riittäisi?”

“Minulla on jo sinivalopinnoite silmälaseissa.”

Ja ymmärrämme täysin, miksi näin ajatellaan.
Olisihan se ihanaa, jos täysin kirkkaat lasit voisivat hoitaa homman huomaamattomasti.

Mutta tässä kohtaa fysiikka (ja pieni ripaus valobiologiaa) astuu peliin.

Ja se on aika armoton.

👉 Kirkas linssi ei yksinkertaisesti pysty suodattamaan tarpeeksi eikä edes oikeilta aallonpituuksilta.

Kirkkaat linssit: hyvä ajatus, mutta vähän tehoa

Useimmat kirkkaat sinivalolasit ja silmälasien pinnoitteet suodattavat tyypillisesti noin 5–20 % sinisestä valosta. Ja vieläpä lähinnä sieltä spektrin reunalta, noin 400–420 nm kohdalta.

Se kuulostaa kivalta.

Mutta samaan aikaan:

  • 400–450 nm aallonpituus vaikuttaa silmien rasitukseen, häikäisyyn ja digiväsymykseen
  • 460–490 nm aallonpituus vaikuttaa vireystasoon ja melatoniinin tuotantoon
  • 500–570 nm (vihreä) on aivojen “päivätila”-signaali

…ja nämä kaikki tulevat kirkkaista laseista lähes huomaamatta läpi.

Eli lopputulos on usein: “ihan kivat lasit”, mutta keho ei oikeastaan huomaa mitään eroa.

Kun halutaan oikea vaikutus, tarvitaan väriä

Jos valoa halutaan oikeasti estää, pelkkä pinnoite ei riitä. Valo täytyy absorboida linssin materiaalissa. Ja se onnistuu vain pigmentillä.  Toisin sanoen: jos linssi toimii kunnolla, sen täytyy olla keltainen, oranssi tai punainen. Se ei ole design-valinta.  Se on fysiikkaa.

Päivällä: vähemmän rasitusta, virkeä olo

Me emme halua tehdä päivästä hämärää. Haluamme vain poistaa sen terävimmän “sinivalopiikin”, joka saa silmät siristämään ruudun äärellä. Siksi meidän päivälinssi:

  • estää noin 80–85 % sinisestä (400–500 nm)
  • leikkaa erityisesti 400–450 nm lähes kokonaan
  • päästää vihreän valon suurimmaksi osaksi läpi

Käytännössä tämä tarkoittaa: vähemmän kirvelyä, vähemmän jomotusta, pehmeämpi olo silmissä, mutta edelleen kirkas ja energinen päivä. Ja tämän tason suodatukseen kirkas linssi ei yksinkertaisesti pysty.

Illalla: peli muuttuu

Kun aurinko laskee, keho alkaa kaivata eri viestiä. Ei enää “päivä jatkuu”, vaan “nyt saa rauhoittua”. Tässä kohtaa pelkkä sininen ei ole koko tarina. Myös vihreä valo (500–570 nm) pitää aivot hereillä.

Siksi iltalaseissa vaimennetaan molempia:

  • estää 93–98 % sinisestä
  • vaimentaa noin 65 % vihreästä

Tämä on se hetki, kun moni huomaa: “ai, nyt väsyttää luonnollisesti.” Ja kirkkaat linssit?
Ne eivät käytännössä koske vihreään lainkaan.

Yöllä: minimiärsyke

Sitten on vielä ne hetket, kun päivä on oikeasti ohi. Viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa. Myöhäinen ruutuhetki. Yöherätys keittiöön tai vauvan kanssa. Silloin tavoitteena ei ole enää “vähän vähemmän valoa”.

Vaan mahdollisimman selkeä viesti keholle: nyt on yö. Yölasit:

  •  estää noin 99 % sinisestä ja vihreästä
  • käytännössä katkaisee lähes koko biologisesti aktivoivan spektrin

Kun sekä sininen että vihreä valo minimoidaan, aivot eivät enää saa “päivä”-signaalia lainkaan. Melatoniinin tuotanto saa jatkua rauhassa, eikä keho turhaan herää uudestaan.

Jos tämän kaiken tiivistäisi muutamaan pointtiin

Kirkas linssi tarjoaa vähän mukavuutta.
Spektriohjattu linssi tarjoaa oikean biologisen vaikutuksen. 

Siksi meidän linssit ovat värillisiä.
Ei siksi, että näyttäisi “biohakkerilaseilta”.

Vaan siksi, että vain niin valo voidaan oikeasti suodattaa.

Valo ei ole vain kirkkautta. Se on informaatiota keholle.

Aamulla se kertoo: herää.

Päivällä: pysy virkeänä.

Illalla: rauhoitu.

Yöllä: nuku.

Kun ymmärtää, että eri aallonpituudet ovat eri viestejä, linssien värikin alkaa tuntua loogiselta, ei erikoiselta.

Meille spektrit, prosentit ja mittaukset ovat arkipäivää, mutta lopulta kyse on vain yhdestä asiasta: siitä että valo tukee rytmiäsi eikä taistele sitä vastaan.

👉 Jos haluat kurkata tarkemmin numeroita ja spektrikäyriä, kokosimme ne tänne:

https://northray.fi/blogs/sinivaloblogi/optimaalinen-suoja-keinotekoiselta-sinivalolta-suodata-haitat-aamusta-iltaan




Reading next

Autismikirjo, aistiyliherkkyys ja valo; lempeämpi arki pienillä muutoksilla